sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Parilla - Steak House

Olemme olleet pahoilla teillä ja  teidän ihastuttavien kommenttien siivittämänä päätimme elvyyttä ahmimista innostavan blogimme! Kiitos kamalasti yllättävistä lukijoistamme ja niistä sydäntä riipaisevan kauniista kommenteistanne - teidän vuoksihan me tätä alunperin alettiin tekemmää ja näköjään jotain olemme saaneet aikaankin! Mutta turhia löpinöittä, siirrytään ruokaan!

Kävimmä perjantaina Ritwan kanssa pienoisella hiukopalalla Ouluun eksyneessä Parilla - Steak Housessa. Ritwahan oli bongannut paikan jo aiemmin Hesen Mega-ateriaa mättäessä ja hänen mielestään Parilla vaikutti varsin potentiaaliselta paikalta nauttia yhteisestä hetkestä ruoan (ja minun) kanssa. No, nälkäisinä marssimme sissään ja paikkahan oli varsin mukavan ravintelin näköinen, vaikka sijaitseekin pikaruokalan yläkerrassa. Oottelimma tarjoilijaa näyttämään pöydän ja löysimme itsemme romanttisesta nurkkapöydästä - oikiastaan aivan tilanteeseen sopiva, koska kyseessä oli kuumat treffit keskellä hämärää talvipäivää!

Palvelu oli vähän hitaamman puoleista ja tarjoilijat tuntuivat maankamaralle eksyineiltä hylkeiltä. Vihdoin käsiimme kuitenkin tuotiin ruokalistat ja saimme tilata drinkkilistan upeimmat juomat - kokikset! Tylysinä, hampurilaisnälkäisinä naisina päädyttiin kanaburgeriin sekä lihaisaan versioon samasta leivästä. Yllätykseksemme saimma pöytäämme alkupalaksi taivaallista leipää, jonka päälle lapoimme runsaasti suussa sulavaa valkosipulimajoneesia. Oli tajuttoman Bueno!


Hetkisen liian pitkän odotusajan jäläkee eteemme saapuivat perusburgerin näköiset annokset ja lappaminen alkoi samantien! Oma kanaburgerini maistui pehmeältä, mutta olisin toivonut mausteita hieman lisää! Odotin myös burgerissa ollutta chilimajoneesia kuin kuuta nousevaa, mutta valitettavasti se jäi pettymykseksi ja aionkin tästä lähtien syödä vain Öljypuun valmistavaa tavaraa. Koska olen pienentänyt vatsalaukkuani entisestään vähentämällä annoskokoa, en jaksanut syödä kuin 2/3 osaa omasta lautasestani. Asia harmittaa joka kerta, koska vaikka ruoasta nautinkin ja olisin mielelläni tuonkin annoksen ahminut, vaikutan tarjoiluhenkilökunnasta ihmiseltä, joka ei saanut nautintoa annoksestaan.


No, Ritwa kokeili lihaversiota samaisesta burgerista ja voinen todeta että se oli varsin mukiinmenevä! Ainakin annos katosi paikaltaan aivan sopivaa vauhtia ja syönnin jäläkee ähky oli sanoinkuvaamattoman tuhti. Pakko myös mainita erikseen että itse rakastan pekonia, mutten pidä siitä burgereiden välissä - Parillan burgerissa pekoni oli kuitenkin sen verran rapsakkaa että meni huomaamatta lisämausteena välissä! Pointsit siitä!

Mitäs luulette, pitääkö tämä blogi elvyttää vai kiinnostaako kettää meijän turhat tarinat?

Ruokaisan rakkauden lähettiläät, Annikki ja Ritwa

maanantai 4. kesäkuuta 2012

HOLA!

Vierailimme eilen Zeppeliinissä, ja nälän iskiessä päätimme käväistä testaamassa meksikolaisravintola Rio Bravon. Astelimme sisään autuaan tietämättöminä paikan hintatasosta, mutta listat saatuamme ei kehdattu enää lähtiä poiskaan. Päädyttiin syömään Mexican burger with cheeset, koska se vaikutti hyvältä, eikä vaihtoehtoja juurikaan ollut.

Burgeri maistui oikein herkulliselta, mutta 15€ moisesta oli kyllä turhan paljon. Annos oli sopivan kokoinen ja kaikki natsasi, mutta palvelu jäi ketuttamaan. Tarjoilija vaikutti työhönsä kyllästyneeltä, eikä ollut kiinnostunut asiakkaiden palvelemisesta.

From Ritwa with love

lauantai 10. syyskuuta 2011

Emme suinkaan ole unohtaneet teitä

Ikäväkseni voin kertoa, että tämä bloggeri on vähän kiukutellu, nii en oo päässy tänne sissään. Mutta nyt tulin kertomaan teille kuinka jumalattoman hyvää ruokaa sain eilen Cumuluksesta. Huhhuh!

Oon yleensä ollu sitä mieltä, että ravintoloiden kausilistat on lähes aina paskaa, koska ne on kausiruokia, eikä niitä ikinä oteta siihen vakiolistalle. Tästä esimerkkinä kesäinen visiitti Cumuluksessa jossa söin jotakin kanaa (muistaakseni), jossa oli jonkintyyppistä perunasalaattia - se oli floppi.  Tällä kertaa sain kuitenki niin ihanan aterian, että täyty mainita tarjoilijallekki että se on vähän niinkö pakko siirtää siihen vakiolistalle, koska en kestä jos tuo oli eka ja viimenen kerta ko söin kyseisen annoksen.

Oli eilen siis hirviä näläkä, mutta halusin syyä jotaki aivan muuta ko pizzaa tai burgeria. Senpä vuoksi päätin viiä uljaan ratsuni romanttiselle illalliselle Cumulukseen, jossa on Grillin' around the world teema lokakuun loppuun asti. Tilasin afrikkalaisen possu-kanavartaan vohveliperunoilla ja se oli FANTASTISTA.  Kaiken lisäksi annos oli oikeesti normaalia ravintola-annosta isompi, koska siitä tuli ähky. Plussaa myös siitä, että Ihanaa kastiketta oli paljon ja annokseen kuului myös herkullinen majoneesi. Nautin siis täysin rinnoin...

Urooni nautti Angus Beef Burgerin, joka niin ikään oli erittäin maukas, mutta kallis.

Että käykääpä äkkiä testaamassa listoja, kun se on vielä mahollista.:---)))


From Ritwa with love

PS. Antakaa anteeksi, ko koskaan ei oo kuvia...:(

maanantai 23. toukokuuta 2011

Bejingin aarteet

Joku on voinutkin hiffata rakkautemme Royal Gardenia kohtaan. Tällä kertaa olemme kuitenkin laiskuudessamme tutustuneet toiseen Oulun parhaimmista kinkeistä, eli torin laidalla sijaitsevaan Bejingiin.

Vierailuistamme on mennyt hetki jos toinenkin..ensimmäinen tapahtui ihanan Ritwamme syntymäpäivänä 27.4, jolloin sankari itse ei liittynyt seuraamme, vaan kävimme Timppiksen kanssa kahdestaan hillitsemässä kurnivaa nälkäämme kyseisen paikan buffetissa. Ruoka maistui, enkä jaksanutkaan kun yhen lautasellisen.. Onkohan liiottelua jos kerron rakastavani kanapalleroita? Tiedän että eräät muutkin nauttivat niistä hyvinkin paljon.

Toinen vierailu on aika uutukainen. En kyllä osaa heittää tarkkaa päivää, mutta alle kaksi viikkua siitä joka tapauksessa on. Tällä kertaa Annikki otti mukaansa Ritwan ja suuntasimme jälleen Bejingin herkuksi havaittuun buffettiin. Au autuas, vedin kaksi lautasellista täyttä kultaa! Tällä kertaa lemppari lihani härkä oli kamalaa, mutta muut kastikkeet kyllä maistuivat, niinkuin kanapallerotkin..

En kuitenkaan saanut molemmillakaan kerroilla tajunnan räjäyttävää kokemusta aikaiseksi, vaikka mahan ja mielen sainkin rauhoitettua. Voin kuitenkin lämpimästi suositella toista Oulun herkuimmista kinkeistä, ellet jaksa kävellä Asemakadulla sijaitsevaan Royal Gardeniin.

PS. Suosittelen vielä lämpimämmin niin kauppahallissa kuin Stockalla sijaitsevaa japsia Tomoa. Maistuvimmat sushit!

PS. Kauppahallin kinkkikaupasta saa namit kevätkääryleet. Lämmittää työpäiviä!

Rakkaudella, Annikki

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Heissan piiiitkästä aikaa

Aattelin tulla ihan pikasesti antamaan palautetta eräästä kohtalaisen ällöttävästä ravintelista nimeltään Curry House Evolution. Kyseinen paikkahan tunnettiin ennen nimellä Persian Palace, mutta sittemmin nimi muuttui hieman koomisemmaksi. En sitten tiiä vaihtuko puljussa omistaja vai mitä tapahtui, mutta menu on pysynyt suurinpiirtein samanlaisena, kuin ennenkin.

Ravintola ennen nimenvaihtoa
Tällä kertaa tilasin tandoorikanaa ja se oli ihan hyvää, vaikka mausteita olikin aika niukasti. Senpä takia olisin kernaasti halunnut lisätä ruokaan talon chilikastiketta, jonka olen aiemmalla vierailullani todennut ihan hemmetin herkulliseksi, mutta tällä kertaa se oli HOMEESSA! Voin kertoa, että kyllä ketutti! Sen lisäksi vesi, jonka tilasimme ruokajuomaksi, maistui niin kuvottavalta, ettei sitä voinut juoda. Oon ihan satavarma, että ravintolan putkistoissa on jotakin vikaa, sillä vesi maistui oikeasti todella saastaiselta...

En siis juurikaan viitsi suositella tätä paikkaa kenellekkään. Menkää jos haluatte ruokamyrkytyksen ja tylyä palvelua.:)

Rakkaudella, Ritwanne

Kuva lainattu täältä



lauantai 26. maaliskuuta 2011

Sydämelliset pahoitteluni. Vai syvälliset..

Olemme olleet nälkälakossa. Ainakin ajatuksissamme. Tai unissamme. Pahoittelen ja pyytelen nöyrästi anteeksi, ettemme ole päivittäneet rakasta blogiamme, mutta ruoka on jäänyt unholaan.

Olemme kyllä tutustuneet Mäkin (eikä kyse ole tietokoneesta, hehheh, naamakirja-mokat) euron juustoihin, jotka 300 kcal voimin täyttää vatsan ihan sopivasti sekä käyneet jälleen kerran Kauppuri 5:sessa, joka tuntuu jo kuluneelta jutulta. Siellä oli muuten sämpylät vaihtuneet, ihania! Ja chili-burgeria suosittelen. Tytöt ovat unohtaneet kokeilunhalunsa ja tilasivat teurastajan ja BBQ:n..t-y-l-s-ä-ä-

Nyt ajattelen suklaajätskiä ja nukkumista.

Kauniita unia ja ötököitten kuvia.

Rakkaudella, Annikki

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Tornion hairahtunut toivo, Golden Flower

Ajelimme viime viikonloppuna täältä Oolusta Tornion ja Haaparannan suuntaan tutustumaan "tuleviin" kotimaisemiin...taas vaihteeksi. Määränpäämme oli oikiastaan Ikea, mutta ruoka kuuluu olennaisesti elämäämme, joten sillekkin järjestettiin heti menomatkalla aikaa. Kaarsimme autobiilimme torniolaisen kinkin, Golden Flowerin etteen, suuret odotukset mielessämme. Itse olen aina pitänyt paikasta ja sieltä saatavasta banaanipitsasta! Kuulostaako erikoiselta? Herkkua!



Yllätyimme iloisesti sisään marssittuamme, koska paikka oli tyylikäs! Aivan eri luokkaa kuin Oulun kinkit. Sisustus oli miellyttävän harmoninen, vaikka hurmiosta päästyämme tajusimme paikan olevan meleko likainen..Valkoiset penkit ei ehkä ole se loistavin idea ravintolassa. Rakastuimme tiskillä olleeseen liikkuvaan kissaan. Söpis!


Minä tilasin tällä kertaa härkää Golden Flower, joka oli maultaan liian tomaattinen..Lisäsin sekaan soijaa, joka paransiki maun juuri sopivan loistavaksi ja annos katosikin nopiaa tahtia tämän tytön pötsiin. Annos oli Royal Gardenin annoksia huomattavasti pienempi, hinta oli kalliimpi..Arvaatte varmaan mitä mieltä olen? ..käyn tästä edespäin Oolussa.


Ritwa tilasi kanaa Golden Flower, joka oli härän tapaan aika tomaattista soosia. Lihakin oli kummallisen pieninä paloina kaiken muun sörsselyksen joukossa..Onneksi chilikastike voi pelastaa minkä tahansa. Edelleen miinusta annoksen koosta ja hinnasta.


Timppis kokeili "palleroita", eli friteerattua kanaa hapanimeläkastikkeessa. Floppi mikä floppi. Kanat olivat kyllä hyviä, niitä vain oli todella vähän.. Kastiketta oli vielä vähemmän ja maku oli kummallinen. Tärkeintä kuitenkin että söimme kaiken ja massut oli sopivan täynnä Ikeaa varten.


Pidimme kassalle olleesta nuoresta miehestä, joka puhui todella sujuvaa suomea ja oli varsin miellyttävä.

Emme ainakaan lähiaikoina käy uudestaan. Suosittelen kokeilemaan, mutta menoja ei kannata suunnitella tämän paikan ympärille. Jos kuitenkin käyt, kokeile ihimeessä sitä banaanipitsaa!!


Rakkaudella, Annikki

PS. Kyllä sapuskat Maxin ruoat voitti.